Vahinko ei tule kello kaulassa
Suomalaisen sananlaskun mukaan ”vahinko ei tule kello kaulassa”. Sanalasku on laadittu Kalevalaiseen runomittaan kuten useat muutkin suomalaiset sananlaskut. Kuulemme tuon sanonnan työpaikallamme usein, kun vahinko on jo tapahtunut ja joku jälkiviisas tokaisee, että ”olisihan tuo pitänyt arvata”.
Työpaikoillemme on luotu työturvallisuusohjeet, meillä on työsuojelutoimikuntia ja työsuojelupäälliköitä. Tehtävät ja vastuu on jaettu, jotta vahinkojen ennaltaehkäisy toimisi mahdollisimman hyvin. Mutta riittääkö se? Mikä on yksilön vastuu?
Logistiikassa varasto on kaikkein eniten vahingoille altis. Kun itse aikanaan kävin ensimmäistä kertaa isossa varastossa, oli vaikutelma melko pelokas – trukkeja ja muita työvälineitä kulki käytävillä kovaa vauhtia, käytävät olivat kapeita ja ympärillä paljon tavaraa ja ihmisillä kova kiire. Sain heti isännältäni ohjeen, jonka mukaan koneilla on varastossa aina etuoikeus ja ihminen väistää. Tätä ohjetta kannattaa jokaisen varastossa vierailevan noudattaa.
Keskustelin logistiikkayrityksen turvallisuusasioista DHL Supply Chain (Finland) Oy:n työsuojelupäällikkö Jyrki Orannan kanssa. Heillä työturvallisuusasioita ei ole rajattu pelkästään varastoon, vaan ne koskevat koko organisaatiota niin toimistoissa kuin suurissa logistiikkakeskuksissakin. Heillä riskiarvioinnit tehdään säännöllisesti, sekä aina silloin kun toiminnassa tapahtuu muutoksia. Näin pyritään ennaltaehkäisemään mahdolliset vaara- ja haittatekijät.
Miten vastuunsa kantavan yrityksen tulee toimia, jotta vahinko ei tule kello kaulassa? On hyvä, että koko henkilökunta on järjestelmän piirissä ja työsuojelusta vastaavat organisaatiot ja henkilöt on määritetty. Jokaisen henkilön on sitouduttava annettuihin ohjeisiin sekä reagoitava välittömästi havaitsemiinsa epäkohtiin ja raportoitava niistä vastuussa oleville henkilöille. Ei riitä, että vuotuisissa auditoinneissa työturvallisuusjärjestelmän toimintaa arvioidaan kriittisesti, vaan toiminnan kehittämisen tulee olla jatkuvaa. Päivittäiset havainnot, viikoittaiset siisteys- ja turvallisuuskierrokset sekä koko henkilökunnan säännölliset koulutukset ovat ensisijaisen tärkeitä. Kaikkien on tunnettava ohjeet ja säännöt sekä noudatettava niitä ilman, että esimiesten on jatkuvasti valvottava niiden toteutumista. DHL Supply Chain (Finland) Oy:ssä kulttuurin ja työturvallisuusajattelun jalkauttaminen käytännön tekemiseen on antanut erinomaisen pohjan turvalliselle sekä terveelliselle työn tekemiselle, koska kaikki ovat sitoutuneet toimimaan ohjeiden mukaan.
Käytännössä suurimmat riskit varastossa liittyvät koneiden käyttöön. Vaarallisten aineiden käsittely on lisäksi yksi suurimmista riskitekijöistä, eikä siihen ole kokemukseni mukaan, varsinkaan pienemmissä varastoissa, kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Käyttöturvatiedotteet ovat kyllä ajan tasalla ja tiedetään, missä ne ovat saatavilla. Varastointiolosuhteista ja vaadittavista VAK-merkinnöistä huolehditaan hyvin. Kouluttaessani varastohenkilökuntaa olen kuitenkin havainnut, että käyttöturvatiedotteiden sisällön tuntemus ja toimiminen mahdollisissa vaaratilanteissa on puutteellista. Eräs kokenut varastohenkilö kertoi minulle, että ei niistä kukaan mitään ymmärrä, paremmat ohjeet saa etiketistä astian kyljestä. Kiinnittäkää tähän enemmän huomiota ennen kuin vahinko yllättäen tulee kello kaulassa.
