Mentorin avulla kisällistä mestariksi
Monet pitävät mentorointia uutena, äskettäin trendiksi tulleena ilmiönä. Mentoroinnin juuret juontuvat kuitenkin Kreikan mytologiasta. Ithakan kuningas, sotapäällikkö Odysseus, pyysi ennen sotaan lähtöään ystäväänsä Mentoria (muinaiskreikaksi Μέντωρ) huolehtimaan pojastaan Telemakhoksesta. Mentor kasvatti, opetti ja neuvoi poikaa useiden vuosien ajan. Tarina kertoo, että myös viisauden jumalatar Athene ilmestyi säännöllisesti Mentorin hahmossa. Näin mentoroinnissa yhdistyy sekä feminiinisyys että maskuliinisuus.
Samalla tavoin ovat samassa roolissa kokeneet taitajat tukeneet, ohjanneet ja opettaneet alkuaikoina erityisesti käsityöläisten ja taiteilijoiden kehitystä. Tämä mestari-kisälliperinne elää tänäänkin, mutta hieman eri muodoissa. Liikkeenjohdossa mentoroinnin juuret ovat Japanissa, jossa ikää arvostetaan.
Minkälainen on hyvä mentori? Hän kuuntelee, kysyy, kommentoi, sparraa, kyseenalaistaa rakentaen, on kriittinen, mutta ei käske. Mentorin ja mentoroitavan, eli aktorin, suhde perustuu avoimuuteen ja luottamukseen.
Suomessa irtisanomiset ovat osa jokapäiväistä uutisointia ja monet työttömiksi joutuneet ovatkin ryhtyneet yrittäjiksi. Monella ei kuitenkaan välttämättä ole siihen tarvittavaa osaamista ja siksi he ovat lähteneet opiskelemaan esimerkiksi johtamistaidon ammattitutkintoa. Kokemukseni mentoroinnista perustuvat tähän ryhmään kuuluvista yrittäjistä, joita olen valmentanut viimeisen kahden vuoden kuluessa jo toistakymmentä. Joukossa on paljon kokeneitakin yritysmaailman edustajia, mutta yllättävän monelle johtamisen ja yrittäjyyden perusasiat ovat entuudestaan vieraita.
Ajankäytön hallinta on yksi keskeisimmistä esille tulleista puutteista. Eräs aktorini valitti, että aika ei riitä. Hän teki pitkiä päiviä aamu kahdeksasta ilta kymmeneen ja hänen olemuksestaan huokui väsymys sekä uupumus. Perusongelma oli, että kaikki piti tehdä itse, vaikka hänellä oli yrityksessä osakas ja tuotannossa osaava esimies. Analysoituamme tekemisen laatua sekä työntekijöiden osaamistasoa, totesimme, että suuri osa aktoroitavan työstä oli mahdollista delegoida. Tuloksena oli työpäivän lyheneminen keskimäärin viidellä tunnilla. Lisäksi hänelle aukesi mahdollisuus keskittyä yrityksen kehittämiseen sekä johtamiseen. Samalla oma jaksaminen ja hyvinvointi paranivat huimasti.
Priorisoinnin puute on toinen usein esiin tullut asia. Meille oston osaajille tutut ABC-analyysit ja 20/80 ajattelu ovat usein yrittäjälle yllättävän tuntemattomia käsitteitä. Ei tunneta niitä asiakkaita, tuotteita tai toimittajia, joiden myynnistä sekä tuloksesta 80% koostuu. Hämmästys on suuri, kun asia valkenee.
Tavoitteet ja toimintasuunnitelmat ovat myös valitettavan usein vieraita käsitteitä. Puuhastellaan kaikkea mahdollista ilman selkeätä punaista lankaa. Kun aktorini asettivat yritykselleen selkeät tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi sekä tunnistivat tuotteet asiakkaat ja toimittajat, joihin keskittymällä tavoitteisiin päästään, oli palkitsevaa nähdä riemu ja onnistumisen ilo. Silloin myös mentori sai hyvän mielen ja palkinnon työstään.
Mentorointi on oiva tapa edistää aktorin ammatillista sekä henkistä kehittymistä. Oman tietotaitonsa, kokemuksensa ja näkemyksiensä siirtäminen eteenpäin on taito, jota mentorinkin pitää opetella. Tässä onnistuessaan mentori saa työstään innostavan ja mieltä lämmittävän palautteen, joka edelleen motivoi kasvattamaan kisälleistä itseään parempia mestareita.
Kirjoittajan Juha Heltimoisen yritys 4T-Consulting mentoroi, kouluttaa ja konsultoi yrityksiä erityisosaamisena osto- ja logistikkatoiminnot.
